Mikse pidäy tiediä oma histourii?
Konzu tämän päivän globualizes muailmas eläi karjalaine kaččou tv-uudizii, mieleh tulou yhty da tostu. Omat libo tuattoloin da muamoloin mustot ebäilemättäh nostah pindah nygöi, ku meijängi muah virduau menetiijä mi pagolastu rajois piäliči. Heidy nikui ei sua verdailla siirdokarjalazih. Karjalazet elettih omassah muas, kuduan rajoin syväinpuolel heil pidi vältämättäh jättiä endine elos da ruveta eččimäh uuttu. Eigo niken tarinnuh kriizissuabuu!
Mennyt vuon heinykuus piäzi ilmah salmilazien histouriikirju Rajoil da randamil – Salmi ja salmilaiset 1617–1948 (Salmi-Fondu, toimittai Jukka Kokkonen). Kirjas on kaheksan kirjuttajan väil da voimal avattu aijankuvua kaikil eloksenaloil: kui elettih salmilazet kahten suuren valdukunnan välis, kui syötettih suurii perehii, kui käydih kauppua lähäl da loitton, kui pruaznuittih da torattih… Da kui piettih hengis rikkahii kul’tuuruperindehii, kieldy da folklourua. Elos meni hyvin, libo vähimyölleh immin-kummin, hos ruočin-, ven’an da suomenkielizet virgumiehet ei ainos ni ellendetty Salmin rahvastu da heijän paginua.
Kaiken nečen lugiettuu tulou mieleh kyzymys: Kuibo hyö piästih jalloilleh uuzil eloisijoil, ku keral oli vai se pikoivähäine, mi ičel oli vägie kandua? Da tiettäväine, mustot, kudamat lämmitettih… Midä sen jälgeh rodih, on jo meijän, jälgipolvien omua histouriedu. Sidä pidäy nygöi kiirehel ruveta keriämäh, tallendamah da kirjakse suattamah. Oman eloksen histourien tiedämine avvuttau ellendämäh nygöstygi muailman menuo.
Suomennos: Miksi on tunnettava historiansa?
Kun nykyisessä globaalisessa maailmassa elävä katsoo vaikkapa tv-uutisia, tulee mieleen kaikenlaista. Omat tai vanhempien muistot nousevat eittämättä pintaan etenkin nyt, kun maahamme virtaa suuri määrä pakolaisia rajan yli. Heitä ei mitenkään voi verrata siirtokarjalaisiin. He asuivat oman maansa rajojen sisäpuolella, jonne heidän oli jätettävä kaikki entinen ja alettava etsimään uutta elämää. Eikä heille tarjottu kriisiapua!
Viime vuoden heinäkuussa ilmestyi Salmi-Säätiön kustantamana salmilaisten pitäjähistoria Rajoil da randamil – Salmi ja salmilaiset 1617–1948 (toim. Jukka Kokkonen). Kirjassa on kahdeksan kirjoittajan voimin avattu salmilaisten elämää kahden suuren valtakunnan välissä, miten he elättivät suuret perheensä, miten kävivät kauppaa lähellä ja kauempanakin, miten juhlivat, sotivat… Ja kuinka pitivät elossa rikkaita kulttuuriperinteitään, kieltä ja kansanrunoutta. Elämä sujui, hyvin tai ainakin jotenkuten, vaikka suomen-, ruotsin- tai venäjänkieliset virkamiehet eivät Salmin rahvaan puhetta aina edes ymmärtäneet.
Kun on lukenut kaikesta tuosta, herää kysymys: Kuinka karjalaiset selviytyivät uusilla asuinalueillaan, kun mukana oli vain se vähä, minkä jaksoi itse kantaa? Ja tietysti muistot, jotka lämmittivät… Mitä sen jälkeen tuli, on jo meidän, seuraavien sukupolvien omaa historiaa. Sitä on nyt ruvettava kiireesti keräämään, tallentamaan ja kirjaksi saattamaan. Oman historian tunteminen opettaa ymmärtämään nykyistäkin maailmanmenoa.
Raija Pyöli
Filosofian tohtori
Salmi-Säätiön hallituksen puheenjohtaja
Kolumni on julkaistu 14.2.2016 Karjalainen-lehdessä.
