Salmilazien illačču – enzi kerdua Lahtes
Salmi-Fondan halličus piätti vuozikerähmös tuhukuul kuččuo salmilazii istumah ildua, pajattamah da pagizemah omah kieleh. Gost’ua oli Lahteh suovattan 16.6.2012 kerävynnyh vägitukku salmilastu da salmilasperästy ristikanzua, kudamal ollah juuret kustahto Salmin läs kolmeskymmenes kyläs: Tulemal, Miinalas, Lungulansuares, Mančis, Orusjärvel, Palojärvel, Manššilas …. Restoran Voitos söimmö mavukastu ”Pedran kiuzavustu” (porokiusaus – eihäi meis niken tiedänyh, kui tädä syömisty pidäs kuččuo karjalakse…). Voitto on hyväl kohtal Lahten Urheilukeskukses: ikkunois voit kačella kolmie komiedu hyppävysmägie.
Yhtes salmilazet pajatettih kai tavallizimat karjalazet pajozet. Pajoloin vedäjäkse da ezipajattajakse olimmo suannuh Ječun Vikin (Viktor Jetsu) Kuopiospäi. Häi vie ičeksehgi pajatti kaksi čomua, tundehellistu pajostu, Reppurin pajo da Lapsus kodirandazil. Vikin tozi hyvin ellendettävy karjalankieline pagin pajozien välil puaksuh nostatti magiet nagrut: konzu oli kyzymys evakkoloin da kandurahvahan keskinäzes pahoi ellendämizes, konzu mistah eloksen probliemas…
Saimmo kuulta salmilazien oman kielen, livvinkarjalan, tilandehes da karjalazes kul’tuuras. Gost’at Oulus, Jovensuus da Kuopiospäi saneltih heijän omien kerholoin kuulumizii. Oulun Salmi-kerhos pagizi Seija Veikkolainen. Oululazil vastevai oli pruazniekku, 20 vuottu. Hyö omassah illaččulois opitellah pidiä paginua omah kieleh, dai rahvastu illaččuloih kävyy hyvin. Jovensuun salmilazien uvven paginanvedäjän Pirjo Strandénin hardieloil nygöi kaksi vuottu on olluh piävastus pienes, no aktiivizes kerhos. Heilegi vuozi tagaperin täydyi 20 vuottu. Kari Koslonen pagizi Kuopios jo piäle 50 vuottu ruadanuos Salmi-Seuras, kudaman paginanvedäjänny häi on olluh jo erähän vuvven. Kari moločču, lizäkse opastau karjalan kieldy Kuopios da ymbäristös jo 19 vuottu!
Arhijepiskoppu Leo saneli ihan uvves, monil gostil tundemattomas dielos – Pohjas-Karjalan kodirandualovehes. Sanoi, što tuliel nedälil allekirjutetah sobimus, kudai toivon mugah andau uuttu mahtollizuttu kehittiä karjalastu kul’tuurua da parandua kielen säilymisty. Häi vie pagizi Karjalan Kielen Seuran ruavos, mustoitti, ku seuras voibi ostua karjalankielisty kirjallizuttu, kudamua piäzöy ilmah läs joga kuudu.
Salmi-Fondan paginanvedäi Raija Pyöli juohtutti mieleh oman kielen pagizendan tärgevytty: ku vai rahvas enämbi paistas – hos ei ihan tävvelleh – se äijäl avvuttas kielen elvyttämizes. Vie heräi ajatus suaha Lahtehgi moine Salmi-kerho, ku toizis linnois, nägyy on piässyh hyvin vauhtih.
Yksi da toine gostis tuldih sanomah, kui oli vessel da andozu illačču. Toinah voizimmo luadie täs perindehen – a gu vie saizimmo lähtemäh keral net bunukatgi, kudamat täl kerdua jiädih kodih!
