Raja-Karjalan historia 

Novgorodin tasavalta, laajenemishaluinen Ruotsi hyökkää jatkuvasti, kostoiskuja, Sigtuna, Turku
Ruotsin laajenemishalun todistaa se, että mihin asti Ruotsin sotaväki pääsi, se perusti heti linnan jolla pyrki vakiinnuttamaan valtansa. Siitä oli hyvä taas jatkaa uusia valloituksia. Turun, Hämeen, Raaseporin, Oulun, Brahen, Suomen, Kuusiston, Olavin, Viipurin, Nevan linna.
Venäjän rauhanomaisuutta kuvaa se, että sen sotajoukko  oli monta kertaa kaukanaa lännessä, aina palasi  takaisin, raja ei paljoa siitynyt. Vielä Suomen sodan alussa  Venäjällä ei ollut tarkoitus ottaa Suomea Ruotsilta kokonaan, mutta kun Ruotsi ei siitä välittänyt, Venäjä päätti pitää koko Suomen. 1900-luvulla Venäjän kommunistit saivat lännestä uudet opit ja menettelytavat. Siitä asti he ovat pitäneetkin valloittamansa alueet.

Novgorodin tasavalta
Vatjalainen viidennes

Ruotsin valta 1617 Stolbovan rauhasta lähtien, Ruotsi laajimmillaan
Asukkaat kuten lehmiä, uskonvainot, muuttivat Aunukseen ja Tveriin jotka alueet olivat vanhoja Novgorodin maita.
Salmin kreivikunta Carl Gustav Wrangel, hovi Miinalassa, Lunkulan hovi
Salmin kreivikunta

Venäjän valta  vuodesta 1721 Uudenkaupungin rauha, Ruotsin laajeneminen loppui, Pietari Suuri, Pietarin rakentaminen, Codex Salmiensis
Codex-Salmiensis

Autonomia 1808-1917 Salmilaiset vapauttamassa Suomea Ruotsin sortovallasta, Dolgorugi, Tuleman kirkko
Ruotsin laki, ruotsalaiset virkamiehet > virkamiesterrori, lahjoitusmaat, Neiglick,  10.11.1877 Salmin pitäjän nimismis J. Sweatichin murhayritys, kapinat
Aleksanteri I:n vierailu 1813, rauha, kaupankäynti Pietariin,
Suomalaistuttamis- ja  venäläistyttämiskoulut
Isäni aloitti käydä suomalaista koulua. Kun kotimatkalla repussa rihvelitaulu särkyi, hän ei uskaltanut mennä enää kouluun rangaistuksen pelosta. Kaverit: Kyllä nyt Pekon selgy höyryää. Jatkosodankin aikana suomalaiset käyttivät kouluissa ruumiillista kuritusta. Siksikin monet itäkarjalaiset tunsivat vastenmielisyyttä suomalaisia miehittäjiä kohtaan. Neuvostokouluissa ei käytetty ruumiillista kuritusta.

Suomen valta 1917-  Retkikunnan  terrori 1919, suomalaistaminen, omat kyläpoliisit, suomalainen nimismies, talvisota, Kaksi tykkiä, kaksi kertaa evakkoon, kaatuneet


Vanhoja karttoja

 

Suomen historian kartasto, toimittanut Eino Jutikkala, 1959

Kreivi- ja vapaaherrakunnat 1600-luvulla

 

Ruotsin sotaväenosastojen rekrytointialueet n. v. 1700

3. Viipurin ja Savonlinnan läänin ratsuväkirykmentti

5. Viipurin läänin jalkaväkirykmentti

6. Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti

1617 Stolbovan rauha
Ruotsi valloitti Käkisalmen läänin ja hallitsi sitä vuoteen 1721. Tänä aikana oli uskonvainot, suurin osa kr. katolisista pakeni Tveriin, osa Aunuksen suuntaan. Valloitetun Käkisalmen läänin asukkaita ei otettu Ruotsin sotaväkeen koska katsottiin että heihin ei voi luottaa.

Kartan oikea raja keskellä Kannasta  muodostui jo 1323 Pähkinäsaaren rauhassa. Silloin Novgorodin ruhtinas Juri  ja Ruotsin kuningas Maunu solmivat ikuisen rauhan. Tähän asti muodostui room. katolista myöhemmin luterilaista asutusta.

Kartta osoittaa että mistä olivat kotoisin sotilaat jotka hyökkäsivät Ruotsin joukoissa itään karjalaisia vastaan. Tässä taistelivat länsi ja itä, ruotsit ja ryssät.

Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1721
(1743-1811)

1.Salmi-Suojärvi
2. Lumivaara
3. Kurkijoki
4. Asila
5. Pyhäjärvi (Taubila)
6. Petäjäjärvi
7. Sumpula
8. Leinikkälä
9. Lintula
10. Pällilä-Veikkola
10a. Kyyrölä
11. Kuusa
12. Rokkala
13. Miehikkälä
14. Sippola

◄◄Sivuston alkuun