Sijainti
Noin 30 kilometriä Tulemalta koilliseen.
Kyläkuvaus
Palojärvi -nimisen järven rannalla, noin 60 taloa ja 430 asukasta. Kylään kuului myös Biäzöiselän taloryhmä hieman sivummalla itse keskustasta.
Toimeentulonsa asukkaat saivat pääasiassa metsätöistä, muita tulonlähteitä olivat maanviljelys ja karjatalous omaan tarpeeseen sekä rahdinajo. Ennen rajan sulkemista kyläläiset tekivät ahkerasti kauppaa Vienan Karjalaan ja Petroskoihin. Kylässä toimi kansakoulu ja kaksi kauppaa. Palojärven kalmistosaari vastaanotti viimeiset vainajansa vuonna 1944.
Kylässä asui kuuluisa seppä Frola, joka valmisti mm. puuputkia ja puupumppuja. Frolan tapa käyttää puuta materiaalina oli ainutlaatuista koko Laatokan Karjalassa.
Kylän suvut (ajalta ennen talvisotaa)
Ahervaara, Aliranta, Bordi, Eevala, Eskelinen, Frolov, Herskoi, Hirviaho, Hämäläinen, Ivanov, Kaalimaa, Kyyrönen, Luhtapuro, Lupsakka, Lutjonen, Meriö, Metso, Mylläri, Ojala, Pausoi, Pullinen, Raittonen, Räty, Röynä, Seppänen, Stepan, Suoranta, Tenhu, Tenkanen, Torgatsu, Tuomela, Vipuveräjä.
Merkittävimpiä kohteita
Kalmistosaari jossa rukoushuone
Kansakoulu
Kaksi kauppaa