Uuksalonpää

Sijainti 
Tulemasta länteen, Uuksalonpään niemen eteläisessä osassa. Tulemasta matkaa maitse reilu 30 kilometriä.  

Kyläkuvaus 
Uuksalonpäähän kuului useita pienempiä tiloja tai kyliä, alkaen Uuksalonpään kapeimmalla kohdalla olleesta kapeasta Lylynsalmesta ja sen viereisestä Kaidasta aina Niemelän kylään Uuksalonpään eteläkärjessä.          

Uuksalonpää (tai oikeammin Uuksu, kuten veroluetteloissa kylä aiemmin tunnettiin) mainitaan jo vuoden 1500 verokirjaluettelossa, jolloin itse Uuksalonpään niemikin tunnettiin Borisin niemenä. Vuoden 1590 paikkeilla kylässä oli 14 taloa. Vuoden 1638 maakirjoissa nimi Uuksu on vaihtunut muotoon Uuksalonpää ja talollisia oli edelleen 14. Tällöin Uuksalonpää oli ollut pogostan 4. vaurain kylä Miinalan, Mantsinsaaren ja Lunkulan jälkeen.          

Asukkaita oli viimeisinä vuosina noin 440, joiden pääelinkeinona oli maanviljelys. Peltoalaa oli noin 150 hehtaaria. Viljelymaa oli täysin halla-vapaata, joten kylän pellot tuottivat vuodesta toiseen hyvän sadon ruista, ohraa, kauraa, vehnää, timoteitä ja syysvehnää. Heinääkin myytiin Pitkärantaan, kun sitä tuli yli oman tarpeen. Kalastus oli tärkeä sivuelinkeino. Kylällä oli omaa metsää lähes 510 hehtaaria. Kaidan saha ja sahan oma satama antoivat työtä noin 20:lle Uuksalonpään asukkaalle. Myös laivurintutkinnon suorittaneita löytyi kylästä useita.

Varsinaisen Uuksalonpään kylän alueeseen kuuluivat rukoushuone ja kauppa sekä kahden opettajan kansakoulu. Itse kylän talot olivat pääasiassa sijoittuneena Uuksalonpään niemen idänpuoleiselle rannalle. Niemelän kylässä sijaitsi vanha rukoushuone, joka oli kauan vastaanottanut Laatokalle lähtevien kalastajien ja purjehtijoiden rukoukset. Kyseisen tsasounan oli perimätiedon mukaan rakennuttanut joukko salmilaisia laivanvarustajia. Uudempi Jyrin tsasouna oli rakennettu kyläläisten yhteisenä talkootyönä.          

Kyläläiset ottivat innokkaasti osaa nuoriso- ja urheiluseuratoimintaan, eivätkä opintokerhot taikka kirkkokuorolauluharrastus olleet kyläläisille vieraita.          

Tunnetuin Uuksalonpään kasvatti on talousneuvos Pekka Pohjanvalo, joka on koonnut ja julkaissut kirjan ”Salmin murteen sanoja” I osan v. 1947 ja täydennysosan ensimmäiseen osaan v.1950.  

Kylän suvut (ajalta ennen talvisotaa) 
Aaltokallio, Akkila, Alaukko, Aulonen, Bräysy, Bunda, Ericsson, Faari, Hattara, Homa, Hoskoi, Ilmavirta, Karpov, Karvali, Kostinen, Kuha, Logiinov, Luotonen, Majuri, Matihaldi, Mensonen, Mokkila, Nieminen, Niiranen, Palovuori, Partala, Peiponen, Pohjanvalo, Raitaluoto, Rantanen, Rekiranta, Romanov, Ryögä, Röppänen, Saario, Sinisalo, Sröki, Suubin, Tiihanov, Turkki, Uvalmo, Vilmola.    

Merkittävimpiä kohteita  
Rukoushuone   
Kauppa   
Kansakoulu 

Muita kohteita:   
Saha (Kaidassa)   
Laivalaituri (Kaidassa)   
Vanha rukoushuone (Niemelän kylässä)

Katso kuvat