Salmin maanpuolustusjärjestöt – Suojeluskunta ja Lotta Svärd
Suojeluskunta
Salmin suojeluskunta perustettiin virallisesti 28. tammikuuta 1918 sisällissodan yhteydessä. Jo ennen sisällissotaa keväästä 1917 lähtien Salmissa oli toiminut talollisten perustamana suojeluskunnan omia osastoja, vastapainoksi työläisten punakaartille. Tarkemmin Salmin Suojeluskuntaosastojen ja punakaartin toiminnasta ja historiasta ennen sisällissotaa ja erityisesti vuoden 1918 sisällissodan yhteydessä voitte lukea täältä.
Tammikuussa 1918 valittuun ensimmäiseen esikuntaan valittiin liikemies J.A. Seise, uittopäällikkö Heikki Vesterinen, nimismies Simo Palvola, lääkäri Kaarlo Kalske ja kauppias Tuomas Laitinen. Harjoituspäällikkönä toimi poliisikonstaapeli Stepan Hippi. Kuukautta myöhemmin, helmikuun 25. päivänä, suojeluskunnan toimintaa Salmissa yhdenmukaistet- tiin. Tällöin koko Salmin alueen suojeluskuntaosastot yhdistettiin yhteisen hallinnon alle. Salmin suojeluskunnan esikuntapäälliköksi valittiin Jaakko Seise, apulaispäällikkönä toimi konttoristi Väinö Selander, talouspäälliköksi valittiin maanviljelijä Frans Riihimäki, tiedotuspäällikkönä toimi maanviljelijä Emil Savonen ja kanslianhoitajana toimi opettaja Vilho Aarnio.
Sisällissodan jälkeen Salmin suojeluskunta jatkoi toimintaansa, saaden oman lipun v. 1919 ja oman kannatusyhdistyksen liki kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1926. Vuonna 1926 Salmin suojeluskunta sai Tuleman sillan läheltä tontin, johon alettiin rakentaa varsin suurta suojelus-kuntataloa talkoovoimin vuonna 1927. Suojeluskunnan toiminta vakiintui vähitellen, laajeten käsittämään yhteensä 24 kyläosastoa, miesvahvuuden ollessa reilu 500. Myöskin nuorisotoiminta oli vilkasta. Suojeluskunnalla oli myös oma torvisoittokunta sekä mieskuoro, joka jäi lyhytikäiseksi. Vuonna 1936 Salmin suojeluskunta avasi oman elokuvateatterin.
Suojeluskunnan rooli erityisesti Salmin liikunta- ja urheilumenestyksessä oli varsin merkittävä. Suojeluskunta kustansi urheiluvälineitä eri puolille pitäjää. Suojeluskunta myös järjesti suojeluskuntalaisille ja lotille ilmavalvonta- ja väestönsuojelukursseja. Valtio tuki kaikkia Suomen suojeluskuntapiirejä antamalla osastojen jäsenten käyttöön oman kiväärin, takin, kesäpuseron, housut, hatun ja ammusvyön. Rajan läheisyydessä sijainneet Suojeluskunnan alaiset osastot ja piirit saivat lisäksi konekivääreitä ja muuta raskaampaa kalustoa. Suojeluskuntalaisten kustannettaviksi jäivät alusvaateet, kengät ja sukset sekä muu henkilökohtainen varustus.
Mainittakoon vielä, että Salmissa toimi varsinaisen suojeluskunnan lisäksi merisuojeluskunta, joka toimi Salmin piirin Laatokasta vastaavana osastona, osana Salmin suojeluskuntaa.
Lotta Svärd
Salmin Lotta Svärd perustettiin 23. elokuuta 1922 Salmin teatteritalolla ”Lotta-kenraali” Fanny Luukkosen juhlallisten sanojen myötä. Lottien tehtävänä oli toimia tukena niin Suojeluskunnalle kuin myös vakinaiselle armeijalle, niin sodan kuin rauhan aikana.
Lotat harjoittelivat erilaisia kriisitilanteissa tarvittavia taitoja, mm. ensiapua ja muonitusta. He myös hoitivat usein suurten juhlien tarjoilua yhdessä Salmin Marttojen kanssa. Salmin Lotta Svärdin lotat osallistuivat myös Sortavalassa ja Viipurissa pidetyille kursseille ja Lotta-juhliin. Lotat myös ylläpitivät omia kioskeja suojeluskunta- talolla ja juna-asemalla, järjestivät myyjäisiä sekä erilaisia käsityökursseja. Myös sankarihautojen ylläpito oli lottien tehtävä. Musiikillisesta annista vastasi Salmin lottien kuoro, jota johti opettaja Eva Röppänen.
Varsinaisia lottia oli Salmin Lotta Svärdissä noin 260 henkeä. Tämän lisäksi toimi nuorten omia osastoja, joissa oli noin 300 jäsentä. Pikkulottien ohjaajana toimi opettaja Olga Koivunen.
