Salmin kunnallinen itsehallinto

Vuoden 1865 maakunta-asetuksella myönnettiin Suomen suuriruhtinaskunnan alaisille kunnille itsehallintojärjestelmään perustuva itsehallinto. Kuntiin perustettiin ns. kuntakokouksia, jotka päättivät nyt entistä laajemmin oman kuntansa omista asioista.

Myös Salmin kunnan asioita ryhdyttiin hoitamaan oman kuntakokouksen avulla yhdessä kunnallislautakunnan kanssa, joka puolestaan toimi kuntakokouksen toimeenpanevana elimenä.      

Kunnallislautakuntaan kuului puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi vakinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Jäsenet kunnallislautakuntaan valittiin kuntakokouksen ja myöhemmin kunnanvaltuuston toimesta.

Kuntakokous toimi vuoteen 1919 asti, jolloin aiemmin säädetyn uuden lain perusteella kuntakokous korvattiin kunnanvaltuustolla. Kunnanvaltuustoon kuului 30 jäsentä.

Esimerkkejä kuntakokouksen päätöksistä:

Vuonna 1906 hankittiin Salmiin oma kunnanlääkäri, vuonna 1911 puolestaan perustettiin apteekki ja Salmin Sairaalan Kannatusyhdistys perusti vuonna 1913 sairastuvan.      

Kunnanvaltuuston aikakaudella puolestaan ryhdyttiin entistä pontevammin ajamaan lakisääteisiä tehtäviä, mm. oppivelvollisuuslaki ja sosiaalihuollon laki johtivat siihen, että kuntaan perustettiin uusia kouluja ja köyhäinhoitolautakunta osti Mäkipään kylästä Mäkipellon tilan kunnalliskodiksi 35 hengelle.

Lisäksi perustettiin Kirkkojoelle lastenkoti vuonna 1923, joka kuitenkin eri muuttovaiheiden jälkeen sai pysyvän sijoituspaikan kunnan omistamalta tilalta. Lastenkodissa oli tilat 50, ja myöhemmin 85 lapselle.