| Salmissa tapahtuneen yleisen taloudellisen ja liikenteellisen kehityksen vanavedessä sekä Vanhan Suomen tultua hallinnollisesti takaisin muun Suomen yhteyteen, tuli tarpeelliseksi kehittää myös pitäjän viranomaishallintoa. Tämä hallinnon kehittäminen tapahtui 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Vuonna 1859 perustettiin tullilaitos niin maa- kuin meriliikennettä varten. Tullin lisäksi kehitettiin Salmin yleistä tiedonkulkua perustamalla postilaitos vuonna 1865 keisarillisen asetuksen nojalla sekä rakentamalla puhelin- ja lennätinjärjestelmä 1900-luvun alkuun mennessä. Lisäksi kehitettiin yleistä oikeusturvaa ja hallintoa luomalla Salmin kihlakunta ja Salmin tuomiokunta sekä poliisilaitos. Rajaseudun luonteen vuoksi myös rajavartiolaitos sai Salmissa oman roolinsa. Seuraavassa käydään läpi edellä mainittujen laitosten historiaa lyhyesti sekä luetellaan niissä toimineita virkamiehiä. |
| Tulli |
| Kuten edellä mainittiin, aloitti tulli toimintansa Salmissa 1850-luvulla. Tullilaitoksen tehtävänä oli tarkkailla rajan ylitse tapahtuvaa tavaraliikennettä niin maalla kuin merellä. Maatullivartioasema toimi Virtelän kylässä Salmi-Aunus -maantien varressa vuoteen 1936 asti, jolloin tullivartio lakkautettiin. Meriliikennettä varten oli tullilla merivartioasema Lunkulansaarrella Pöllän kylässä, eli ns. Pöllän tullivartio. Pöllän vartioasema siirrettiin vuonna 1937 merivartiolaitoksen alaisuuteen. |
| Maatullin rajaviskaalit |
Vuodet jolloin virassa |
|
Erik Toikander
|
1859-1862 |
| Alfred Hall |
1862-1877 |
| Karl Josef Gottleben |
1877-1885 |
| Ludvig Reinhold Wickman |
1885-1919 |
| Onni Väinö Pitkäpaasi |
1920-1923 |
| Vuodelle 1924 ei ole tiedossa varsinaista rajaviskaalia |
| Antti Ovaskainen |
1925-1927 |
| Gunnar Alfons Carlberg |
1927-1929 |
| Viljo Johannes Nikoskelainen |
1929-1930 |
| Viljo Frans Ilmari Kivikko |
1930-1930 |
| Artturi Alarik Armas Nikula |
1930-1936 |
| Vuonna 1936 maavartioasema lakkautettiin |
|
| Meritullin viskaalit |
Vuodet jolloin virassa |
| Alfred Hall |
1859-1860 |
| Vuosille 1861-1876 ei ole tiedossa varsinaisia viskaaleja |
| Jacob Jod Sellström |
1877-1885 |
| Karl Josef Gottleben |
1885-1901 |
| Alfred Gabriel Gottleben |
1902-1916 |
| Johan Robert Sundell |
1916-1919 |
| Karl Hjalmar Gottlebed |
1919-1931 |
| Pehr Magnus Björklund |
1931-1935 |
| Vuonna 1937 meritulli siirtyi merivartiolaitoksen alaiseksi |
|
| |
| Posti, lennätin ja puhelin |
| Ensimmäinen postikonttori avattiin Tulemalle 11. heinäkuuta 1865. Saadakseen postilaitoksen myös Salmiin, Aunuksen Vuorihallitus oli tehnyt anomuksen postin perustamisesta, joka hyväksyttiinkin ja näin Salmi liitettiin säännöllisen postiliikenteen verkostoon. Aluksi posti kulki vain kerran viikossa Sortavalaan sekä Viteleen ja Aunuksen kaupunkeihin rajan sulkemiseen asti. Vuonna 1939 Salmissa toimi yhteensä 11 erillistä postinkantoon liittyvää reittiä.
Reitit jaettiin postiautolinjaan, postinkulkulinjaan ja maalaiskirjeenkantolinjaan asukastiheyden mukaan. Näiden reittien varrella toimi yhteensä 15 eritasoista postiasemaa tai -pysäkkiä. Postiasemia oli vielä kahta tyyppiä, ensimmäisen ja toisen luokan postiasemat.
Lennätinyhteys Salmista avattiin vuonna 1887 ja puhelinyhteys vuonna 1905. Puhelinkeskuksia toimi Salmissa yhteensä kolme: Tuleman, Ylä-Uuksun ja Manssilan keskukset. |
| Postitoimiston hoitajat |
Vuodet jolloin virassa |
| Henrik Winter |
1866-1867 |
| Johan Viktor Rönn |
1868 |
| Johan Wilhelm Nygren |
1869-1872 |
| Alexander Törnroos |
1872-1874 |
| Nadeschda Svaetichin |
1874-1878 |
| Johanna von Hertzen |
1878-1880 |
| Gustaf Ferdinand Hellman |
1880-1885 |
| Maria Claudelin |
1885-1906 |
| Marianna Kauhanen |
1906-1914 |
| Anni Pohjamo |
1914-1939 ja 1942-1944 |
| |
Puhelinluettelon koko 1.6 megatavua, vaatii Acrobat Readerin toimiakseen. |
Sortavalan puhelinyhtiön puhelinluettelo vuodelta 1939
| Rajavartiolaitos |
| Suomen itsenäistyttyä tuli ajankohtaiseksi kysymys itärajan vartioimisen järjestämisestä. Vuoteen 1919 asti rajaa vartioi Tampereen rykmentti. Vuonna 1919 perustettiin Salmin rajavartiosto, jonka pääesikunta sijaitsi Impilahden puolella Pitkärannassa. Salmin rajavartioston tehtävänä oli vartioida koko Salmin kihlakunnan aluetta Viipurin läänissä. Näin vartioitavaksi tuli 320 kilometriä pitkä maaraja ja noin 70 kilometriä pitkä osa Laatokan ranta-aluetta.
Rajavartiostolla oli 4 komppaniaa, joista kaksi toimi varsinaisesti Salmissa vuosien 1919-1939 aikana. Salmin rajavartioston 1. komppania (1./SR) perusti esikunnan Manssilan kylän entiseen venäläistämiskouluun, josta käsin komppania suoritti sille annettua tehtävää. Komppanialla oli seuraavat rajavartiot rajan pinnassa etelästä pohjoiseen: Grosnoi, Rajaselkä, Murto, Kanabrojärvi ja Kaunoselkä. Näiden vartioiden lisäksi Tulemassa oli puhelinvartio.
Vuonna 1939 Kasakkalahteen valmistui uusi esikunta-alue, kun viisi valtion varoin rakennettua upouutta kasarmirakennusta valmistuivat. Täältä käsin 1. komppania jatkoi rajan vartiointia, tosin vain muutaman kuukauden ennen talvisotaa. Salmin rajavartioston 4. komppania (4./SR) puolestaan huolehti muun muassa Pohjois-Salmin rajan vartioinnista. Neljäs komppania piti vartioita Käsnäselän ja Hiisijärven vartioissa. Komppanian esikunta toimi Impilahden puolella sijainneessa Uomaan kylässä.
Paitsi rajan vartiointia, oli Salmin rajavartiolaitoksella monia muita tehtäviä: metsäpalojen sammuttamiset sekä onnettomuuksien, pelastustehtävien ja sairastapausten hoito, kuin myös poliisin ja tullin avustamiset kuuluivat oleellisesti vartiolaitoksen tehtäviin. Lisäksi sotilaita käytettiin joskus peltotöissä aputyövoimana. Komppanioissa palveli yhtäaikaa enimmillään lähes 500 henkeä (vuonna 1939). |
| 1. /SR päälliköt |
Vuodet jolloin virassa |
| Reservin luutnantti J. Paavilainen |
1919-1924 |
| Reservin luutnantti J. Aho sekä Kapteeni Viljo J. Nikoskelainen |
1925-1927 |
| Luutnantti L. Vikman |
1927-1928 |
| Kapteeni A. Nikula |
1929-1939 |
|
| |
| Salmin kihlakunta |
| Salmin kihlakunta muodostettiin vuonna 1847, jolloin luotiin yksi suuri kihlakunta. Salmin kihlakuntaan kuuluivat paitsi Salmin pitäjä, niin myös Suistamon, Suojärven, Impilahden sekä Korpilahden pitäjät. |
| Kihlakunnan kruununvoudit |
Vuodet jolloin virassa |
| Vuosille 1847-1870 ei ole tiedossa varsinaisia kruununvouteja |
| Johan Soldan |
1871-1884 |
| Berndt Fridolf Tengén |
1885-1898 |
| Johannes Willehard Broman |
1898-1904 |
| Petter Jegoroff sekä Erik Johannes Castren (vt. tehtävässä) |
1905-1906 |
| Werner Edvard Fagerström |
1906-1911 |
| Rudolf Albert Palmberg (vt. tehtävässä) |
1912 |
| Erik Germund Grönfors (vt. tehtävässä) |
1912-1915 |
| Ivan Tergejeff |
1916-1917 |
| Kaarlo Vilho Pesonen |
1917-1918 |
| Axel Wäinö Forsberg |
1918-1920 |
| Eino Olli Ossian Pajari |
1921-1922 |
| Juho Antero Karppinen |
1922-1924 |
| Arvi Juho Pursiainen |
1924-1925 |
| Otto Väinö Ossian Härmälä |
1926-1931 |
| Eino Orkamo |
1931-1940 |
| Tauno Aarne Armas Piha (vt. tehtävässä) |
1942-1944 |
|
| Kihlakunnan henkikirjoittajat |
Vuodet jolloin virassa |
| Johan Soldan |
1863-1871 |
| Oskar Videll |
1872-1897 |
| Verner Edvard Fagerstöm |
1897-1907 |
| Rudolf Albert Palmberg |
1907-1911 |
| Vuodelle 1912 ei ole tiedossa henkikirjoittajaa |
| Otto Väinö Ossian Härmälä |
1913-1923 |
| Eino Orkamo |
1923-1931 |
| Tuomo Vaulo |
1931-1933 |
| Toimi Tulikoura |
1933-1935 |
| Iivari Väänänen |
1935-1945 |
|
| |
| Salmin tuomiokunnan tuomarit |
| Tuomari |
Vuodet jolloin virassa |
| Gustaf Werner Vilksman |
1897-1903 |
| Gustaf Adolf Gröndahl |
1904-1907 |
| Verner August Örn |
1907-1913 |
| Eino Nyyssölä |
1914 |
| Tahvo Könönen |
1914-1921 |
| Ukko Emil Hjalmar Andersin |
1921-1923 |
| Ernst Fritiof von Hertzen |
1923-1936 |
| Niilo Alarik Lang |
1936-1940 |
|
| |
| Salmin piirin nimismiehet |
| Nimismies |
Vuodet jolloin virassa |
| Fritz Svaetichin |
1869-1881 |
| Alarik Åkerman |
1881-1887 |
| Julius Woldemar Lundgren |
1887-1889 |
| Alexander Weledejeff |
1889-1900 |
| Johan Fredrik Ollikainen |
1900-1904 |
| Johan Viktor Sundqvist |
1904-1908 |
| Väinö Härmälä |
1908-1910 |
| Uno Gråsten |
1910-1912 |
| Ivan Tergejeff |
1912-1916 |
| Simo Antti Palvola |
1917-1918 |
| Vilho Ilmari Nissinen |
1919-1920 |
| Boris Vaarna |
1920-1922 |
| Kaarlo Bertel Karlsson |
1923-1929 |
| Johan Edvard Ranta |
1929-1931 |
| Aulis Heikki Olavi Raussi |
1931-1934 |
| Mauri Evert Terho |
1934-1940 |
|
| |
| Salmin poliisit |
| Varsinainen poliisitoiminta alkoi Salmissa vasta itsenäisyyden myötä. Poliisit olivat pääasiassa paikallisia, virkaansa koulutettuja salmilaisia, jotka toimivat samassa virassa evakkoon lähtöön asti. Poliisimiehillä oli toimipiste yhteensä seitsemässä kylässä, huolehtien kylän ja kyseiselle henkilölle määrätyn oman poliisialueensa turvallisuudesta. Ennen varsinaisen poliisitoiminnan aloittamista nimismiehen alaisina toimineet siltavoudit P. Hernberg ja ? Tikka toimittivat poliisin virkaa. |
| Poliisin nimi |
Paikka |
|
Ylikonstaapelit A. Baranovskij, S. Hippi ja A. Toivola sekä konstaapelit J. Repetti, N. Turppa sekä H. Salmela
|
Tulema |
| Konstaapelit V. Ivakko, H. Kettu sekä ? Leskinen |
Uuksu |
| Konstaapeli V. Kräkin |
Orusjärvi |
| Konstaapelit N. Salminen ja ? Jetsu |
Manssila |
| Konstaapeli H. Supinen |
Miinala |
| Konstaapeli E. Tarvainen |
Lunkulansaari |
| Konstaapelit J. Ahokas ja Antti Peiponen |
Mantsinsaari |
|
Taulukot: Salmi – Salmin pitäjän muistojulkaisu. Anni Viljanto, Salmi-Säätiö 1952
