Valtakunnallista Karjalan kielen viikkoa vietettiin jälleen marraskuun viimeisellä viikolla. Viikolle oli Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke koonnut monipuolista ohjelmaa, jota saattoi etäyhteyksinkin seurata. Myös karjalan kielen toimintapiirit järjestivät ohjelmaa eri puolilla Suomea. Viikko olikin hyvä ajankohta jakaa Salmi-Säätiön ja Salmi-Seuran stipendit ansioituneille opiskelijoille. Säätiö ja seura toteuttivat valtakunnallisten Karjalan Liiton kesäpäivien yhteydessä Mikkelissä arpajaiset, joiden tuotto päätettiin kohdistaa karjalan kielen opiskelijoille. Palkitut opiskelijat Miikku Häkki, Maria Kusmin ja Elena Rapa ovat heidät valinneiden opettajien mukaan sekä aktiivisia opiskelijoita että elvytyshankkeen toimijoita.
Stipendien jako toteutettiin elvytyshankkeen kniigukerähmön yhteydessä 28.marraskuuta. Kerähmöön yliopiston Agora-talon kahvilaan oli kokoontunut isohko joukko karjalan kielen opiskelijoita sekä heidän opettajansa Natalia Giloeva, Olga Karlova, Ilja Moshnikov, Katerina Paalamo ja Niko Tynnyrinen. Kerähmön ideana on lukea yhdessä karjalankielistä kirjallisuutta; proosaa, runoja ja tietokirjoja. Vertaisoppimisen periaatteella osallistujat auttavat toisiaan tekstien ja sanojen ymmärtämisessä. Hyvä idea toteutettavaksi muuallakin! Tilaisuudessa innostuttiin myös esittämään ja tulkitsemaan sekä aiempien vuosikymmenten että uudempia karjalankielisiä runoja. Kahviossa kokoontuneet muiden alojen opiskelijat jäivät kuuntelemaan puheenvuoroja ja tilaisuuden jälkeen kiittivät mielenkiintoisista kulttuuritiedoista – ja Joensuun Salmi-kerhon glögitarjoilustakin. Kun yhdessä kokoonnutaan ja tutuiksi tullaan niin samalla vahvistetaan verkostoja: Joensuun Salmi-kerhon kevään 2025 ohjelmaan tulee sisältymään karjalan kielen opiskelijoiden vierailuja.
Salmi-Säätiön varapuheenjohtaja Lea Lihavainen kertoi stipendit säätiön ja seuran puolesta ojentaessaan siitä, kuinka nuoret ja lahjakkaat karjalan kielen opiskelijat vahvistavat myös varttuneempien kielen elvyttäjien uskoa karjalan kielen tulevaisuuteen. Omana lapsuuden- ja nuoruuden kokemuksenaan Lea kertoi, että kielen käyttäminen, puhumattakaan sen opiskelusta, ei joitakin vuosikymmeniä sitten ollut helppoa, vaikka karjalan kieltä jo 1970-luvulta lähtien seurojen ja yhdistysten aloitteesta tuotiin esille kerhoissa ja kursseilla. Karjalan kieli hyväksyttiin kylläkin väriläiskäksi perinne- ja kulttuuritilaisuuksiin, mutta sen edistäminen oli pitkälti yksittäisten, asialle omistautuneiden henkilöiden harteilla. Itä-Suomen yliopiston edesmenneen rehtorin, emeritus professori Heikki Kirkisen haave karjalan kielen opetuksen toteutumisesta Joensuussa merkitsi suurta askelta. Nyt on aika ymmärtää karjalan kieli osaksi sivistysvaltion kulttuurista diversiteettiä.
Elvytyshankkeen www-sivuilta löytyy mielenkiintoisia blogeja: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/
Kuvat: Itä-Suomen yliopisto Niko Jouhkimainen
Teksti: Lea Lihavainen
Kuvassa Salmi-Säätiön varapuheenjohtaja Lea Lihavainen ojentamassa stipendejä palkituille
